perjantai 31. toukokuuta 2013

And sooner or later it's over, I just don't wanna miss you tonight

Koulupäiviä jäljellä 0.
Tuntuu uskomattomalta ja tavallaan pelottavaltakin, että aika kului niin nopeesti.
Ensimmäinen vuosi amiksessa on ohi, vaikka tuntuu ettei se ehtinyt alkaakkaan. Tosin aika kuluu nopeasti kun on hauskaa ja hyvää seuraa, enkä parempaa luokkaa kuin mun ihanat tytöt olis koskaan osannut toivoakkaan.

Kolme viikkoa työharjottelua leipomossa meni kuin siivillä ja nyt on viiminenkin viikko takana. Viimeiset koulupäivät oli hiukan haikeita, kun luokat hajoaa ja jotkut lähtee kokonaan pois. Suurin osa porukasta kuitenkin liittyy mun seuraan elintarvikkeeseen syksyllä, joten ei ne kokonaan sieltä häviä.

Huomenna juhlitaan päättäreitä mökkeilemällä saaressa muutamien luokkalaisten kanssa ja sen jälkeen vielä muutama päivä vapaata ennen neljän viikon työrupeamaa. :)



Äitienpäiväksi tein kakun Kinuskikissan ohjeen mukaan. Juustokakkumaiseen kakkuun tuli Dikestive-pohja ja sen päälle valkosuklaa-, mustikka- ja vadelmamoussekerrokset :)

torstai 4. huhtikuuta 2013

Piirrä sateenkaari ylle ristiinnaulitun


 Hypi korkealle, korkeammalle.
Tavoittele enemmän, suurempaa ja parempaa.
Päätä oikein tai kadut.
Kuka nyt haluaisi tehdastyöläiseksi?

Minä varmaan haluan.
Viime viikoina on ollut illanviettoja ja synttäreitä mahtavassa seurassa, pääsiäinen kotona ja paljon ohjelmaa tulossa.



Kahdeksan viikkoa koulua, josta osa kuluu työharjoittelussa.
En jaksa odottaa kesää, pitkiä teitä, aurinkoa, makoilua puistoissa, olemista ja kirpparikierroksia.
Kesätyöt on tiedossa, joten raha-asioista ei tarvitse huolestua.




Koulussa ja kotona innostuin pursottamaan pikkuleipiä, joten pääsiäiseksikin syntyi sitruunakeksejä vaaleanpunaisilla valkosuklaa raidoilla. :)

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Sing it to the tune of faggot, faggot, faggot




Puhelin pärisee taukoamatta. 
Illat kuluvat poliittisiin keskusteluihin puhelimessa ja leipomiseen.
 Yöt valvotaan pikkutunneille homoromanttisia kirjoja lukien. Herätyskello kiskoo joka aamu väkivaltaisesti ylös kuudelta.
Päämäärät on taas uskomattoman sekaisin. Paraisilta Turkuun ajavassa bussissa voi aamuisin törmätä ilmestykseen, jolla on pikimustat silmänaluset ja tukka sojottaa joka suuntaan.

Hiihtoloma tuli ja meni. Aika kului melkein kokonaan mökillä Marttilassa hiihtäen ja syöden. Tuli myös vietettyä laatuaikaa mahtavien luokkalaisteni kanssa muun muassa tuparien merkeissä. :)


Tuntuu kuin lomaa ei olisi ollutkaan, mutta silti energiaa riittää.
Siis kaikkeen muuhun kuin koulujuttuihin.

maanantai 28. tammikuuta 2013

A little bit of you makes me your man


Sinä yönä kävelin yksin bussipysäkille ja katsoin kaupungin valoja, tyhjiä katuja ja suuria, hitaasti leijuvia lumihiutaleita.
Eikö niin kaunis hetkikään voi toteuttaa unelmaani?

Päivänä jona istuimme keittiössä ja nauroimme. Katsoimme lapsen iloa.
Vauva oli niin vilpitön. Onnekas ilman velvollisuuksia. Tietämätön maailmasta.

Leivoimme ja puhuimme.
Aloin miettiä mikä on kaiken tarkoitus. Mihin maailma on menossa ja miksemme tee sille mitään?
Ajattelevatko muut ihmiset sitä lainkaan?
Mitä me olemme tehneet kaikille muille ja paikalle, jossa meidän olisi tarkoitus elää.
Mitä minun on tehtävä jotta saan muutkin ihmiset ajattelemaan maapallon hyväksi?. 
En minä yksin voi mitään tehdä.

Kuljen kamera kaulassa ympäri maailmaa. Tammikuussa valo on parhaimmillaan ja sitä on pakko ikuistaa joka kulmasta.

Joskus haluaisin vain lähteä. Kadota yhteiskunnalta. Asua metsässä jossain pienessä yhteisössä ilman yhteyksiä ulkomaailmaan. Pakeneminen vain on mahdotonta, kun kaikki paikat pursuavat ihmisiä.




Haluan säästää maailmaa, mutta jääkö tänne edes mitään mitä varten säästää?



maanantai 7. tammikuuta 2013

Meidän sormet tuntee elämän sykkeen

En huomannut vuoden kulumista, mutta asiat muuttuivat kuin itsestään. 
Aloitin vuoden tanssien, tyttö kukkamekossa. Lakkasin kynnet mustiksi, nauroin räkäisesti ja säälin niitä jotka uskovat kapitalisteja. Raadoin tavan vuoksi, huomaamatta etten saanut mitään aikaiseksi. Aika loppui, ja näin vuoden loppupuoliskon ensimmäistä kertaa. Olin jakautunut kahteen. Toinen puoliskoni veti minut kölin alta.

 Minut hinattiin takaisin kannelle, puin kuivat vaatteet ylleni ja näin uuden maailman. Skoolasimme vesisateessa uudelle vuodelle. Puut peittivät raketit, mutta söimme silti pipareita ja homejuustoa pikkulasten nukkuessa.
Vuoden ensimmäisen minuutin käytin ajattelemalla, etten yhtenäkään vuonna ole kasvanut henkisesti yhtä paljon kuin viime vuonna.

Yhtenä yönä listasimme uudenvuodenlupaukset. Aion maalata elämäni lisäruutuun vain paletin räikeimmät värit. Käänsin myös huoneeni taulut ylösalaisin. Niin ne kuvaavat minua paremmin.

Blogin ilme muuttuu aina mielialojeni mukaan, ja nyt olen hyperaktiivinen, iloinen ja naama kiiltää innostuksesta kuin Naantalin aurinko.
Kevät sykkii suonissa, saa minut hyppimään ja miettimään kesää.


 Lipitä vettä, syö hedelmiä ja juokse kuin hullu paikoissa joista jää on jo sulanut.

Yhdessä päivässä musta maali vaihtui keltaiseen, novellit heräsivät eloon ja To do-listoja alkoi kerääntyä kiihtyvällä tahdilla.
Kevääni on aikaisessa, mutta ehdinpähän tehdä enemmän.

Uudeksivuodeksi tein jouluisen glögi-kakun, joka on maustettu appelsiinilla ja kanelilla :)