sunnuntai 30. joulukuuta 2012

I hope that you can hear me, I hope that you can feel me

Tyttö älä luovuta.
Älä juokse sivupolulle, siellä kompastut kiviin. Älä päästä irti. Älä kaada paskaa maailman niskaan. Sinä et päätä mitä teet.

Sivupolun loppu. Jos tätä voi edes poluksi kutsua. Jalat mustelmilla. Oksat repivät vaatteita, ei haittaa. Ne on revitty jo valmiiksi. Polku katoaa ja edessä on vain pimeyttä. Löydätkö johdatustähtesi? 


He suunnittelevat yhteisiä koteja, miettivät lasten nimiä. Millaisia kukkia sulhaspoikien rintataskuun? Öisiä asuntolainahuolia.
Minä olen tuollaisten juttujen ulkopuolella. Eikä minua enää edes kiinnosta. Mihin katosi se ihminen jolla oli unelmia ja suunnitelmat vuosiksi eteenpäin?
Voisinhan minäkin etsiä itselleni piilopaikan. Ostaa oman pesäni ja sisustaa mieleni mukaan. Mutta se saisi minut tuntemaan itseni yksinäisemmäksi.


Mistä rahat kesän festareihin? Rahaa kyllä löytyy kun sitä tarvitaan. Suurempi ongelma on vanginvartijassa. ”Liian hauskaa sinun ikäisellesi nuorelle”.


Uusivuosi tulossa, mitä jos eläisi paremmin? Jep, luovun turhuuksista. Mitä väliä jos ei huvita tehdä mitään muutakaan? Ei mitään suunnitelmaa ensi vuodelle. Ehkä minua kuitenkin raahataan ympäri maailmaa.



Kuvat: We heart it

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti